sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Suomi-Italia-maaottelu kääntyi Reboundin voitoksi


Rebound ja Francis&Francis Rockin Hoodissa Salossa 29.tammikuuta

Ulkomaalaisten bändien konsertit eivät ole Salossa ihan jokapäiväistä herkkua. Perjantaina tätä erikoisuutta oli tarjolla Rockin´Hoodissa, kun Italiasta Suomeen saapunut rockabillytrio Francis&Francis yhteiskeikalla kotimaisen Reboundin kanssa.
Molemmat orkesterit laittoivat vähälukuisen, mutta sitäkin innokkaamman salolaisyleisön lanteet heilumaan rockabillyllään.
Hyvässä hengessä käyty Suomi-Italia-maaottelu päätyikin vain niukasti Repa Nurmen kipparoiman Reboundin voittoon.

Suomalaisnelikon valttina oli monipuolisuus. Yhtyeen kappaleet ovat kiinnostavia ja svengaavia. Ne osoittivat, ettei Reboundin uusinta Highways, Backsides & Sideways - levyä ole kehuttu turhaan.
Tuorein julkaisu hallitsi luonnollisesti settilistaa, mutta pari lupaavaa uutuuttakin kuultiin. Vanhasta materiaalista License To Love ja Rescue Me sekä Bad Company soivat livenä hienosti. Instrumentaali Havana Holiday oli osuva tunnelmapala kiihkeän rokkaamisen keskelle.

Konsertin riemastuttavin veto oli kuitenkin The Walls Have Ears (suomeksi Seinillä On Korvat), jonka ovat aiemmin esittäneet muun muassa Eino Grön ja Elvis. Reboundin käsittelyssä vanhaan tangoon sekottui maukkaasti Rock´n Rollin aineksia.

Reboundin rytmiosasto oli Salossa iskussa - siitä pitivät huolen bassoa näppäillyt Johnny Kujanen ja rumpuja takonut Tommi Rolex. Melrose-bändistä tuttu Nurmi ja Artturi Ranta-aho taikoivat esiin meheviä kitarasaundeja. Keikka oli muuten varsin mukava, mutta siihen jätti ikävän sivumaun Nurmen vokaalien epävireisyys, joka paheni loppua kohti.

Saapasmaan Francis&Francis ei sekään ollut huono. Kolmikko soitti vauhdikkaasti, ja varsinkin rumpali Crivan energisyys oli omaa luokkaansa. Laulaja-kitaristi Balmar osoittautui oikeaksi show-mieheksi, ja naisbasisti Poisonivy piti hyvin kompin kasassa.
Yhtyeen suurin ongelma on kappalerepertuaarissa. Lähes kaikki laulut ovat kuin samasta puusta veistettyjä - vain pari hidastempoisempaa esitystä erottuivat selkeästi muista. Jonkinlainen monipuolisuus olisi enemmän kuin suotavaa, vaikka bändin perusresepti onkin ihan toimiva.

Annina Vainio - Salon Seudun Sanomat

torstai 21. tammikuuta 2010

FINNISH PSYCHOBILLY INVASION (SUE 7/10)


FINNISH PSYCHOBILLY INVASION (Jupiter Stroll)
Jupiter Stroll on lyhyessä ajassa noussut maamme eturivin roots-yhtiöiden joukkoon ainakin julkaisujen määrässä. Viimevuotisen 21st Century Fin-A-Billy-kokoelman jatkoksi ovat esittelyvuorossa vähän ronskimman laidan billy-kombot.
Genrerajojen määrittely on monesti vaikeaa ja aika usein turhaakin. Nytkin kuulijat voivat tykönään pohtia, kuuluvatko esimerkiksi Repa Nurmen Rebound ja Jussi Sydänmäen vetämä Hel-Gators psycho-kokoelmalle vai eivät. Joka tapauksessa molemmat yhtyeet kuuluvat levyn kärkikaartiin viimevuotisilta albumeiltaan poimituilla kappaleilla. Kolmas veteraaniyhtye Stringbeans on myös kiekon ehdotonta parhaimmistoa. Kokoelman nuoriso-osasto korvaa usein taidon ja näkemyksen puutteen vauhdilla ja vimmalla, niinkuin nuorison toki kuuluukin tehdä.
Jupiter Stroll-nimisen yhtyeen esitysten on puolestaan pakko olla levy-yhtiön sisäpiirin vitsi, muuten bändin sisällyttämistä on vaikea käsittää.
Psychobilly elää ja voi hyvin Suomessakin. Vaikka lajityyppi on kokenut monenlaisia mullistuksia vuosien varrella, on hauska huomata, kuten kansitekstissäkin todetaan, miten jykevän pohjan The Meteorsin In Heaven-albumi genrelle 1981 oikein takoikaan.
Jyrki Mäkelä